Tervetuloa!

 

                                                                  Tervetuloa!

Olen Avendea, keski-ikäinen Jeesusta, eläimiä ja luontoa rakastava kantasuomalainen nainen. Olet lämpimästi tervetullut blogini pariin 💖!

Blogissani kirjoitan milloin mistäkin mielessä pyörivästä aiheesta. Joskus postaukset käsittelevät asioita joita olen oivaltanut Raamatusta, tai asioita joita kenties uskossani pohdin. Joskus taas kirjoittelen maallisista asioista joita koen, näen tai mietin. Kaikenlaista maan ja taivaan välillä siis luvassa!

Pohjimmainen halu perustaa tämä blogi on yrittää näyttää että me Jumalaan uskovat kristityt olemme aivan tavallisia ihmisiä huolinemme ja iloinemme. Me emme ole täydellisiä. Itse tulin uskoon 2015, ja koen olevani vasta oppilas tällä uskoni tiellä. Jos mietit millaista elämä on jos tulet uskoon, niin tulet huomaamaan että se on edelleen aivan tavallista elämää, sinulla vain on Kristus matkakumppaninasi täällä maan päällä. Vaikka olet saanut syntisi anteeksi ja sinulle on luvassa iankaikkinen elämä Jumalan luona, koet yhä edelleen tavallisia asioita elämässäsi. Maksat laskuja, käyt töissä, opiskelet tai olet eläkkeellä. Olet iloinen, kiukkuinen, totinen, apea, innostunut ja kaikkea muuta mikä liittyy ihmisyyteen. Sinun ei kuitenkaan tarvitse pelätä ettet kelpaisi Jeesukselle sellaisena kuin olet. Jeesus todellakin ymmärtää sinua, sillä Hän on itse ollut ihmisenä ihmisten joukossa. Kuka tahansa oletkin, rukoilen että blogini antaisi sinulle rohkaisua, tukea ja ymmärrystä kristityn elämääsi🙏.

Tähän ensimmäiseen postaukseeni sain aiheen Raamatusta. Olen uskoontuloni jälkeen lukenut Raamatun muutamaan kertaan läpi, ja olen usein miettinyt ettei mikään sen jakeista tunnu minun "omaltani." Aika monella uskovalla on yleensä jokin Raamatun jae, joka tuntuu heille läheiseltä, lämpimältä ja rakkaalta. Minulla ei sellaista ollut. Monet asiat Raamatussa ovat ihania, mutta sellaista läheistä jaetta en ollut koskaan kokenut. Viime vuoden lopulla eräs jae kuitenkin kiinnitti huomioni, jae jonka olin lukenut monta kertaa ennenkin, mutta nyt yhtäkkiä se osui silmiini aivan eri tavalla. Kyseessä on Psalmi 118:28. "Sinä olet minun Jumalani, ja sinua minä kiitän, minun Jumalani, sinua minä korotan."

Koin suorastaan riemua luettuani tuon jakeen! Raamatussa on kohtia, joissa sanotaan "Iloitse/iloitkaa Herrassa", mutta en koskaan ymmärtänyt mitä ne tarkoittavat, ja koin huonoa omaatuntoa siitä, etten osannut iloita niin kuin Raamatussa kehoitetaan. Saatoin nähdä ohjelmia uskovista joista näki heti että he olivat aivan riemuissaan uskostaan, ja minusta tuntui, että minulta puuttui se jokin joka heillä oli. Olin siitä usein surullinen ja joskus jopa kateellinenkin.

Tällä kertaa sain kuitenkin kokea mitä on olla riemuissaan Jumalasta ja Hänen sanastaan. Tuo jae on siitä saakka ollut minulle tärkeä, ja yhä edelleen se tuo lämpimän riemun tulvahduksen sisimpääni. Olen kiitollinen siitä, että Herra halusi antaa minulle tämän kyvyn iloita Hänessä. Olen iloinen siitä, että Hän antoi minulle uuden, pienen kasvun kristittynä. Olen kokenut elämässäni hetkiä jolloin olen ollut epätoivoinen ja rukoillut hädässä Isältä apua, ja nekin hetket ovat kasvattaneet uskoani paljon. Kasvu vahvistaa uskoa ja suhdetta Jumalaan , ja tänään halusin jakaa sinun kanssasi tämän pienen kasvuni ja kokemukseni. Jos olet itse samankaltaisessa tilanteessa, haluan rohkaista sinua. Älä anna periksi, rukoile ja jatka rukoilemista sinnikkäästi! Herra antaa sinulle kasvua uskossasi, Hän todellakin haluaa sinun olevan Hänen kanssaan läheisemmässä suhteessa, sillä Hän rakastaa sinua. Ja rakkaus joka Hänellä sinua kohtaan on, on suuri!

Siunausta sinun elämääsi!

-Avendea