Bible journaling

 

Raamatun tuunaus ja koristelu on yksi mukava tapa tuoda Raamatun sanomaa lähemmäs itseäsi, ja tehdä eri Raamatunkohdat helpommin muistettavaksi. Tapoja tuunata Raamattua on monia, eikä mikään niistä ole väärä. Jotkut tekevät sitä suoraan Raamatun sivuille, kun taas toiset tekevät sen mieluummin aivan erilliseen vihkoon. Tässä postauksessa kerron hieman miten itse harrastan Raamatun tuunailua.

Olen hankkinut tuunausta varten englanninkielisen Raamatun, joka on tehty vartavasten tuunailuun. Inspire Praise-Raamatussani on tyhjää tilaa omia muistiinpanoja ja piirroksia varten, mutta siinä on myös hyvin runsaasti erilaisia väritettäviä kuvia. Minulle ei ole suotu piirtämisen lahjaa, joten väritettävät kuvat ovat enemmän kuin tervetulleet Raamattuni sivuille. Tällä tavalla minäkin saan kaunista jälkeä aikaiseksi!

Raamatun koristeluun voi myös käyttää erilaisia tarvikkeita. Tarroja, washiteippiä, leimattuja kuvia, lehtileikkeitä, pitsiä ja vaikka akryylimaaleja. Vain mielikuvitus on rajana! Suomenkielellä ei valitettavasti ole saatavana koko Raamattua tuunaustarkoitukseen, joten moni hankkii sen englanninkielisenä. Tämä on oiva vaihtoehto jos ei tykkää peittää omalla äidinkielellä olevan Raamatun tekstejä koristeiden alle!

Tussit olisivat minulle mieluisin väritysmuoto omaan Raamattuuni, mutta valitettavasti tuunattavienkin Raamattujen sivut ovat todella ohuet, ja tussi näkyy haitallisesti läpi seuraavallakin sivulla. Niinpä käytän yleensä värittämiseen puuvärejä tai akvarellipuuvärejä. Jälkimmäiset ovat siitä mainioita että ne toimivat kuin perinteiset puuväritkin, mutta niiden jäljen saa myös muutettua vesivärimäisemmäksi sivelemällä päältä veteen kastetulla siveltimellä. Esimerkiksi Suomalaisesta Kirjakaupasta saa tähän tarkoitukseen hyviä akvarellipuuvärisettejä.

Tuunailussa voi hyödyntää myös kaikenlaisia kauniita klemmareita, tabeja ja kirjanmerkkejä. Kauniita klemmareita saa tehtyä itsekin tekemällä klemmarin päähän vaikka iloisenvärisistä langoista tupsuja. Voit käyttää koristeluun myös esimerkiksi paljettinauhaa, ohutta pitsiä, iloista kangassuikaletta tai vaikkapa kimallelankaa. Tarkoitus on, että sinun tuunattavasta Raamatustasi tulee sinun näköisesi, sinun oma kanavasi olla yhteydessä Jumalan kanssa!

Jos et halua hankkia tuunattavaa Raamattua, mikään ei estä tekemästä taidettasi ihan tavalliseen vihkoon tai muistikirjaan. Itse käytän tähän tarkoitukseen muistikirjaa jossa on kaunis kansi. Muistikirjasta on se hyöty, että siihen mahtuu paljon enemmän omaa pohdintaa silloin, kun tekstiä syntyy todella paljon. Tärkeintä on miettiä omaa tapaa tuunailla, ja hankkia sitten sen pohjalta se sopivin alusta omaan koristeluun. Tuunattava Raamattu on jo ennestään painava, ja lisää painoa tulee koristelujen myötä, joten jos minun täytyisi ottaa Raamatun koristelusta täyttynyt opus mukaani, ottaisin mielummin kevyemmän muistikirjani.

Tuunaus toimii parhaimmillaan rauhoittumisen apuvälineenä käydessäni viettämään aikaa Jumalan kanssa. Jos minulla ei ole valmiiksi mielessä mitä Raamatunkohtaa kävisin toteuttamaan, vietän aikaa ensin rukouksessa ja pyydän Jumalaa olemaan kanssani siinä hetkessä. Selaan Raamattua kunnes jokin kohta kiinnittää huomioni. Rukoilen Isää avaamaan tekstiä uudella tavalla, antaen minulle opetusta kyseisestä kohdasta. Alussa usein tuntuu siltä etten tiedä millä tavalla tekisin senkertaisen työni, mutta jokin idea nousee ennen pitkää esille. Haluan aina tuoda Jumalan sanan ja Hänen puheensa esille tuunailussani, sillä kyse on aina Hänestä, ei minusta. Samalla opin lisää Raamatusta, ja oppimani asiat kirjoitan sitten ylös aina päivämäärän kanssa. Näin voin vuosienkin päästä selata tuunauksiani ja nähdä, miten olen pikku hiljaa kasvanut kristittynä.

Jos Raamattutuunaus kiinnostaa sinua, Facebookista löytyy ryhmä nimeltä Bible journaling suomi. Siellä näet esimerkkejä erilaisista tuunausideoista, ja saatat innostua itsekin kokeilemaan! Ota kynät ja tarvikkeet esille, ja ilmennä omaa suhdettasi Jumalaan aivan uudella ja ihanalla tavalla! Ole suuresti siunattu, ystäväni 💖!

Rukousvastauksia

 

Jumala tahtoo kuulla rukouksiamme. Hän haluaa meidän tietävän, että voimme rukoilla häneltä mitä tahansa. Ei ole mitään niin pientä tai suurta asiaa, ettemmekö voisi sitä Jumalalta pyytää. Ja jos Jumala on sitä mieltä, että pyytämämme asia on meille hyväksi, Hän myös antaa sen meille. Joskus Hän vastaa meille pikaisesti, saman tien, mutta toisinaan joudumme odottamaan vastausta pitkäänkin. Tänään haluan kertoa millaisia rukousvastauksia minä olen Häneltä saanut.

Tuttavani puoliso joutui muutama vuosi sitten teho-osastolle, ja hänen tilanteensa oli vakava. Aloin rukoilla hänen puolestaan pitkin päivää. Mitään muutosta hänen voinnissaan ei tapahtunut. Jatkoin rukoilua seuraavana päivänäkin, mutta mitään uutta ei hänen olotilastaan kuulunut. Jatkoin sisukkaasti rukoilua vielä sitäkin seuraavana päivänä, ja silloin sain tuntea Jumalan vastaavan rukoukseeni. 

Olin rukoillut aamusta alkaen, ja päivä oli edennyt jo alkuiltaan saakka. Kesken rukouksen minulle tuli yhtäkkiä aivan täydellinen varmuus siitä, että tuttuni aviomies tulee paranemaan. Tunne oli niin varma, niin itsestään selvä, että minulla ei ollut epäilystäkään paranemisesta. Eikä minulla ollut epäilystäkään siitä, etteikö Jumala olisi juuri vastannut minulle. Ja niinpä tuttuni illalla ilmoittikin että miehensä oli yllättäen toipunut niin paljon, että hänet oli siirretty tavalliselle osastolle toipumaan. Pari viikkoa eteenpäin, ja mies pääsi jo takaisin kotiin perheensä luo.

Toisen kerran sain rukousvastauksen rukoillessani apua itselleni. Olin ollut jo jonkin aikaa uskossa, mutten tiennyt mihin seurakuntaan minun pitäisi oikein mennä. Olin eronnut ev.lut-kirkosta vuosia ennen uskoontuloani, mutta nyt huomasin pohtivani, mitä tehdä. Mietin, miksi paikkakunnaltanikin löytyi useampia erilaisia seurakuntia, oli Vapaakirkkoa, Helluntailaisia, Ortodokseja, Evankelisluterilaisia ja niin edelleen. Pää oli pyörällä kaikesta miettimisestä ja siitä, että päivittäin etsin tietoa eri seurakuntien nettisivuilta!

Eräänä päivänä tuskastuin koko asiaan ja tajusin yllättäen jotain: miksi en kysyisi asiaa Jumalalta itseltään? Täytyy tunnustaa että sillä hetkellä minua nolotti suuresti. Miksi en ollut heti älynnyt rukoilla vastausta Jumalalta, sen sijaan että yritin yksin pähkäillä tilannetta. Jumala haluaisi varmasti kuulla minun pyytävän apua Häneltä. Ja niin minä pyysin.

"Isä; minä en tiedä mihin seurakuntaan minun pitäisi mennä. Mihin Sinä haluat minun menevän?" Rukous oli lyhyt, vain kaksi lausetta. Mutta se oli kuultu. Kaksi päivää myöhemmin eräs Helluntaiseurakunnan pastori ilmestyi elämääni. Hän tuli käymään luonani erääseen harrastukseeni liittyvän asian tiimoilta, ja kun kahvittelimme ja kuulin hänen olevan Helluntaisrk:n pastori, hymyilin mielessäni, katsoin ylös ja sanoin ääneti: "Se kävi äkkiä, Isä! Kiitos vastauksesta!" Siispä kuulun nykyisin Helluntaiseurakuntaan ja pastorista ja minusta on tullut oikein hyvät ystävät 💖!

Tässä oli pari esimerkkiä omista rukousvastauksistani, mutta tärkeitä ovat aina myös sellaiset rukoukset, joiden rukousvastauksia et välttämättä tule koskaan itse tietämään! Rukoilen joskus esimerkiksi kadulla kulkiessani ja pyydän Isää siunaamaan kaikkia vastaantulijoitani. Tiedän, että Hän kuulee rukoukseni, mutten koskaan saa itse tietää, millä tavoin Hän auttaa noita tuntemattomia ihmisiä. Tiedän, että Hän toimii, ja sen täytyy minulle riittää. Kenties jonkun ihmisen jokin ongelma ratkeaa, työasia helpottuu tai ihmissuhteet paranevat. Ehkä jonkun toisen terveydentilassa tapahtuu muutos parempaan. Tai kenties joku kokee sisällään rauhaa jota ei ole tuntenut pitkiin aikoihin. Minä rukoilen, pyydän muille siunausta ja kiitän. Se riittää.

Jos sinusta tuntuu täysin mahdottomalta, että näkymätön olento vastaisi pyyntöihisi, niin astu askel uskossa ja kokeile! Et menetä mitään, mutta saat paljon! Pyhä Isämme tahtoo meille hyvää ja haluaa koko valtavalla rakkaudellaan auttaa meitä ja muita 💖! Hän vastaa sinulle kyllä. Ja kun rukoilet, kerro Hänelle samalla myös mitä sinulle kuuluu ja miten päiväsi on sujunut; Hän rakastaa kuulla sinua, sillä sinä olet Hänen rakas lapsensa. Siunausta sinun elämääsi, ystäväni 💖!

Rakasta vihamiehiäsi

 Rakasta vihamiehiäsi. Kaksi sanaa, jotka on niin helppo lausua mutta niin vaikea toteuttaa. Ja kuitenkin Jeesus vartavasten kehoittaa meitä tekemään näin! Mistä on oikein kyse? Onko tätä edes mahdollista tehdä niin, että teko lähtee aidosti sydämen sopukoista asti?

Kerronpa omakohtaisen kokemuksen. Olen ollut koulukiusattu. Kiusaaminen alkoi jo ensimmäisestä lastentarhavuodestani ja jatkui peruskoulun viimeiseen luokkaan asti. Kiusaaminen jätti niin pahat traumat, etten uskaltanut jatkokouluttaa itseäni siinä pelossa, että kiusaajat olisivat taas samassa koulussa kuin minäkin. Opiskelin itselleni ammatin vasta aikuisiällä. Olin myös todella yksinäinen, sillä minulla ei ollut ystäviä. Ainoastaan ikäisiäni jotka halusivat minulle pahaa. Koko ikäni olen ollut hyvin katkera kiusaajilleni, ja olen aidosti vihannut heitä sieluni syvimmästä sopesta saakka!

Koko ikäni olen kantanut syvää vihaa ja katkeruutta myös äidilleni. Hän oli alkoholisti kuolemaansa saakka, eikä huolehtinut minusta. Onneksi minulla oli rakastavat isovanhemmat, jotka ottivat minut kasvatettavakseen ja olivat minulle tärkein tukipilari koko maailmassa. Olen niin paljosta heille velkaa! Mutta tästä johtuen olen kantanut raskasta vihan taakkaa myös äidilleni. Ajattelin aina, että sinä päivänä kun kuulisin äitini kuolleen, olisin onnellinen ja vapaa kaikesta kaunasta. Vihan kohdetta ei enää olisi, mutta vapauden tunteeni olisi kerrassaan huumaava!

Paitsi ettei ollut. Opiskellessani hoitajan ammattia olin viimeisessä työharjoittelussani Kymenlaakson Keskussairaalassa. Harjoitteluni aikana äitini joutui toiselle osastolle, ja eräänä yönä hänet löydettiin elottomana potilashuoneen lattialta. Oli seurannut raju elvytys, ja äitini saatiin siirrettyä teholle. Häntä pidettiin teholla muutama päivä, mutten käynyt häntä katsomassa vaikka tein työvuoroja samassa rakennuksessa.

Äitini ei koskaan tullut tajuihinsa. Hän oli kärsinyt niin paljon hapenpuutetta, että lääkäri soitti ja ilmoitti elämää ylläpitävien laitteiden kytkemisestä irti ja kysyi, haluaisinko olla paikalla. Hetken mietin  mitä tehdä. En halunnut suoda äidilleni minkäänlaista huomiota, en edes hänen viimeisillä hetkillään. Mutta sitten päätin mennä paikalle, sillä ajattelin tosissani saavuttavani vapauden riemun kaikesta taakastani. Ajattelin jo etukäteen miten meneillään oleva päivä olisi minulle suuren riemun ja ilon päivä, ja askeleeni olisivat kevyet ja minä suorastaan leijuisin ilmassa!

Tuli pian eteen hetki, jolloin sydänmonitorin käyrä näytti vaakaviivaa ja verenpainelukema näytti nollaa. Äitini oli poissa. Minä olin typertynyt. En siksi että äitini oli kuollut, vaan siksi, ettei odottamaani riemua ja vapautta koskaan tullut. Mietin mikä on vikana. Miksen ollut vapaa? Riemun sijasta en tuntenut mitään. Menin kotiin ja odotin iltaan saakka saavani ryöpsähdyksen riemua sisälleni. Sitä ei koskaan tullut. Sitä ei tullut edes silloinkaan kun kävin katsomassa häntä arkussaan ennen kuin hänet siirrettiin sairaalasta pois. En saanut vapautta edes hänen hautajaisistaan. Olin niitä edeltävänä päivänä valmistunut hoitajaksi, mutta vapauden odotukseni oli niin voimakas, etten osannut edes nauttia valmistumisestani. Elämäni siis jatkui eteenpäin vielä vuosia kaiken sen vihan pesiessä sisälläni. Olin yhä edelleen vanki. Tunsin palavaa vihaa aina kun luin koulukiusaamisesta tai kun näin kaupassa onnellisen perheen tai äidin joka osoitti syvää rakkautta lapselleen.

Elämä muuttui täysin vuonna 2015 kun otin Jeesuksen vastaan sydämeeni. Uskoontulo ei kuitenkaan toiminut kuin taikatemppu, eikä viha, katkeruus ja kauna lähtenyt pois sielustani. Päinvastoin. Minua oli satutettu liikaa. Mikään ei auttaisi. Minä olisin Jumalan lapsi joka rakastin Jeesusta mutta vihasin ihmisiä. Ja minä myös halusin vihata heitä. En antaisi ikinä anteeksi niitä kipuja joita olin joutunut kokemaan, eikä mikään mahti maailmassa saisi minua muuttumaan. Enhän edes osaisi rakastaa ihmisiä joita vihasin.

Mikään mahti maailmassa ei saanut minua muuttumaan, mutta en ollut ottanut huomioon mahtia taivaassa. Vähä vähältä, pitkän ajan kuluessa, huomasin hienoista muutosta itsessäni. En enää ajatellut samoin. En vielä antanut anteeksi, mutta ajatukseni ja puheeni eivät enää olleet niin katkeria. Eräänä päivänä sain työkaverikseni pahimman kiusaajani sisaren, ja jos aikaisemmin olisin katkerana vuodattanut hänelle ulos kaiken sen pahan mitä hänen veljensä oli minulle tehnyt, olinkin asiasta ihan hiljaa. En kokenut tarvetta huutaa vihaani hänen päälleen. Se ei ollut sen arvoista.

Vuosien kuluessa Jumala muutti ajatuksiani ja tunteitani. Vähä vähältä Hän valmisti minua anteeksiantoon ja siihen, ettei minun enää tarvitsisi roikkua katkeruudessani kiinni. Ja vaikken ikimaailmassa olisi uskonut että tulen kokemaan sen hetken, yllätin kuitenkin itseni sanomassa ääneen "Äiti, minä annan sinulle anteeksi." Saman pystyin sanomaan myös ajatellessani kiusaajiani. Ja siinä hetkessä muuttui vihdoin kaikki.

Vapaus jota kaipasin niin kipeästi, tuli vihdoin sisimpääni. Ja riemu! Oloni oli kuin satojen kilojen musertava taakka olisi nostettu päältäni! Tunsin oloni kevyeksi, ja vapaus hyökyi sisään niin että olisin halunnut huutaa sen koko maailmalle. Tällaiseltako tuntui niistä ihmisistä, jotka eivät koskaan olleet tunteneet syvää, kaikkinielevää kipua? Aivan ihmeellistä!

Nyt olen vapaa. Lopullisesti vapaa tuosta painolastista joka myrkyn tavoin velloin sisälläni. Nyt ymmärrän edes hieman sitä miten Jeesus kykeni antamaan anteeksi satuttajilleen. Olen vapaa, ja onnellinen. Ja rakastan Jumalaani enemmän kuin mitään 💖!

Ystäväni; tämä on mahdollista sinullekin 💖! Vaikka epäilisit, vaikket edes uskoisi niin käyvän, se on silti mahdollista. Ei sinun omalla voimallasi, vaan Hänen. Hän murtaa, sitoo ja parantaa. Hän hellii ja hoitaa. Hän antaa sinulle vapauden, ja vapaus jonka Hän sinulle antaa on todellista vapautta. Sen jälkeen et halua mitään muuta. Paitsi lisää Häntä sinun elämääsi. Ole suuresti siunattu, ystäväni 💖!

Raamattu avautuu

 

Ajattelin tänään kirjoittaa siitä, miten Jumala auttaa ymmärtämään Raamatun asioita ja tapahtumia laajemmin. Hän avaa tekstiä minulle niin, että yllättäen jokin pieni asia saa minut miettimään lukemaani tarkemmin. Rakastan tällaisia hetkiä, sillä haluan ymmärtää Raamatun tapahtumia syvemmin 😊.

Ensimmäinen kohta josta kerron, on Apostolien teot 2:47. Jeesus on noussut taivaaseen, ja apostolit ovat saaneet Pyhän Hengen itselleen. Alkuseurakunnassa kaikki pitävät yhtä, ja kokoontuvat päivittäin. Jakeessa sanotaan "He ylistivät Jumalaa ja olivat koko kansan suosiossa, ja Herra lisäsi heidän yhteyteensä joka päivä niitä, jotka pelastuivat." Olen usein lukenut tämän kohdan ennenkin, mutta eräänä kertana tunnuin näkeväni siinä jotain enemmän. Haluan jakaa sen kanssasi!

Jeesushan monesti varoitti seuraajiaan siitä, että hänen seuraamisensa tulee olemaan vaikea tie. Luvassa olisi ahdinkoja, kärsimyksiä, riistoa, pahoinpitelyjä ja kiduttamista. Ei siis luulisi alkuseurakunnan tunnelmien olevan järin luottavaiset tulevaisuutta kohtaan. Kuitenkin tässä jakeessa lukee selvästi että uskovat olivat "koko kansan suosiossa." Heillä ei ollut vaikeuksia sillä hetkellä, vaan heidän lukumääränsä jopa lisääntyi joka päivä! Mietin tätä vähän aikaa ja nyt ajattelen, että Jeesus antoi heidän kokea kansan suosiota siksi, että heillä olisi helppo alku nyt kun Jeesus ei enää ollut heidän luonaan fyysisesti. Aivan kuin Hän olisi halunnut antaa heille vahvistavia, posiitivisia kokemuksia ennen kuin vaikeudet alkaisivat. Rohkeutta, kestävyyttä ja uskonvahvuutta siitä hetkestä eteenkinpäin!

Tunnistan tällaiset hetket omassakin elämässäni. On aina aivan upeaa huomata saavansa apua kun sitä on pyytänyt. Huomata, että jokin murheenkryyni on kääntynyt parhain päin Jumalan avulla. Jokainen positiivinen kokemus Jumalan huolenpidosta saa aikaan sen, että kerta kerralta on helpompi luottaa Häneen, ja usko vahvistuu aina vain lisää.  Luottamus Häneen pysyy lujana tapahtui mitä tahansa!

Toinen mietinnän aihe löytyy Luukkaan evankeliumista 4:3: Silloin Paholainen sanoi hänelle: "Jos sinä olet Jumalan Poika, niin sano tälle kivelle, että se muuttuu leiväksi." Jeesukselle osoitettu kiusaus liittyy hetkeen, jolloin Jeesus oli mennyt autiomaahan juuri ennen toimintansa alkua. Hän oli paastonnut siellä 40 päivää ja yötä. Edellisessä jakeessa erikseen mainitaan miten hänellä oli paastonsa jäljiltä jo kova nälkä. Nyt Paholainen saapui heti kiusaamaan häntä, yrittäen kaikkensa että saisi Jeesuksen lankeamaan, jolloin koko ihmiskunnan pelastus jäisi saavuttamatta. Olen tämänkin kohdan usein lukenut, mutta vasta viime kerralla ymmärsin asian syvemmin. Jeesuksella on valtava nälkä, ja niinpä Paholainen kiusaakin häntä nimenomaan leivän voimin. Paholainen tiesi Jeesuksen olevan nälissään ja tajusi, miten kova tällainen kiusaus voisi olla! Jeesus kuitenkin vastusti Paholaista niin leivän kuin kaiken muunkin suhteen. Mietin nykyisin mitä Jeesus mahtoi tuntea kokiessaan Paholaisen kiusaukset. Seuraavat jakeet osoittavat hänen vastustaneen kiusauksia järkähtämättä. Hän oli varma Isästään ja uskostaan Isään, sillä hän tiesi mistä oli tullut ihmiseksi ihmisten joukkoon, ja mikä hänen tehtävänsä täällä maan päällä olisi. Lohduttavaa tietää että Hän on ollut aiemmin ihminen, ja kokenut kiusauksia niin kuin kaikki me muutkin!

Jumalan armo, hyvyys ja huolenpito on kaikki mitä me tarvitsemme. Me opimme rakastamaan Häntä kun luemme Hänen sanaansa. Me opimme myös miten olla kristitty tässä maailmassa ja tässä ajassa. Me luemme miten Raamatun ihmiset eivät olleet täydellisiä, ja se antaa meille lohdutusta. Ja me pääsemme syvemmälle siihen kuka Hän on, kun luemme Hänen sanaansa uudelleen ja uudelleen. On ihanaa oppia tuntemaan Häntä kerta kerralta enemmän! Suuresti siunauksia päivääsi, ystäväni 💖!

Jumalan läsnäolossa

 

"Mietiskele hiljaisuudessa." "Istu hiljaa Jumalan jalkojen juuressa." "Odota, kunnes kuulet Jumalan puhuvan sinulle." Tämänkaltaisia lauseita meistä jokainen on varmasti kuullut tai lukenut jostain. Minusta on aina tuntunut tosi hienolta ajatella että voisin istua ja kuulla Jumalan puhuvan. Ja kuulostaa aina jotenkin todella ylevältä lause "mietiskele Jumalan läsnäolossa." Olen aina halunnut tehdä niin, ja olen yrittänytkin lukuisia kertoja. Mutta ylevä ajatus lauseessa johtaa minut arkiseen kokemukseen. Istun paikoillani, odotan ja... ei mitään.

Todellisuudessa asia menee niin, että huomaan ajatuksien harhailevan loputtomiin. Asiat jotka tuntuvat tärkeiltä, saan pois mielestä kun kirjoitan ne paperille. Mutta kun kaikki turhatkin ajatukset pyörivät mielessä. Harvoin onnistun pitämään mieleni täysin tyhjänä jotta voisin vain olla ja "kuulla Jumalan sydämenlyönnit." Yleensä en saa mieltäni tyhjäksi, ja siitä seuraa turhautuminen, ärtynyt olo ja huonommuuden tunteet. Mielessä on päällimmäisenä mielikuva, että vain nunnat tai munkit osaavat olla Jumalan jalkojen juuressa luostarielämää viettäessään.

Minulle paras keino osata olla Jumalan läsnäolossa, tai nauttia hiljaisesta ajasta Hänen kanssaan on harrastaa scripture writing plania. Tosin aina sekään ei tahdo onnistua jos yli-innokas valkoinen apulaiseni Namu päättää haluta rapsutuksia kesken kirjoittamiseni 😁. No, toisaalta, Jumala toimii eläintenkin välityksellä joten rapsutuksia kannattaa hetken verran anniskella reilulla kädellä!

Scripture writing toimii minulla niin, että Instagramista etsin jokaiselle kuukaudelle valmiin aiheen ja siihen liittyvät Raamatunjakeet. Aiheita löytyy useampia, ja valitsen itselleni sen, jonka koen sillä hetkellä olevan itselleni tarpeen tai josta haluan oppia lisää. Nyt maaliskuussa aiheenani on "Increasing my faith", uskoni lisääminen. Otan aina kokonaisuudesta screen shotin jolloin kokonaisuus on käytettävissä silloinkin, jos Instagram ei jostain syystä toimi.

Jokaiselle päivälle on annettu valmis kohta tai kohdat Raamatusta kuukauden aiheeseen liittyen. Aloitan puuhan kirjoittamalla kohdan muistikirjaani ensin lyhyesti esim. Ps 118:2. Sen jälkeen kirjoitan kohdan sanasta sanaan englanniksi minulla olevasta englanninkielisestä Raamatustani. Tämän jälkeen on vuorossa saman kohdan kirjoittaminen suomeksi.

Tässä vaiheessa alan kiinnittää huomiota kohtien eroavaisuuksiin, avainsanoihin, sanoihin jotka toistuvat tai jotka nousevat esiin kirjoituksesta. Tämä on minulla parasta läsnäoloa Jumalan edessä. Tässä hetkessä koen olevani Jumalan kanssa kahden 💖. Koen selvästi miten Hän nostaa jonkin asian esiin kirjoituksista. Huomaan, miten Hän antaa merkityksen jollekin pienelle, arkiselle asialle josta juuri olen Raamatusta lukenut. Saan tunteen että Hän aukaisee silmäni näkemään jonkin asian johon en ennen ole kiinnittänyt huomiota. Nämä kokemukset ovat minulle kultaakin kalliimpia, ja olen rehellisesti sanottuna aina aivan hirmuisen riemuissani, kun koen Jumalan puhuvan minulle! Nämä hetket ovat tärkeitä, ja siksi kirjoitan näistä hetkistä myös erilliseen vihkoon. Sinne selitän, miten Jumala puhui minulle milloin mistäkin asiasta. Näin en pääse unohtamaan näitä ihania hetkiä jotka Jumala minulle suo!

Jos koet vaikeaksi hiljentyä Jumalan edessä, kokeile kirjoittamista! Etsi aihe joka sinua kiinnostaa ja aloita! Sinun ei tarvitse odottaa uuden kuukauden alkamista; aloita kirjoittaminen päivästä yksi eteenpäin vaikka eläisitkin jo kuluvan kuun puoliväliä. Kirjoita itsellesi ylös mitä kukin Raamatun kohta tuo mieleesi. Mitä oivallat, mikä mietityttää, mistä haluat lisää tietoa? Miltä kyseinen kohta tuntuu; tunnetko riemua, iloa tai haikeutta? Onko tekstissä jotakin, jonka haluat lisätä omaan käytökseesi tai asenteeseesi? Tarkoitus on oppia ja kasvaa uskossa tämän harrastuksen myötä. Ja oppia tuntemaan että olet kahden Jumalan kanssa, eikä Hänellä ole kiire minnekään muualle. Hän haluaa olla juuri sinun kanssasi, ja Hän haluaa että myös sinä tunnet Hänen olevan sinun lähelläsi! Suuresti siunauksia elämääsi, ystäväni 💖 !

Kristillisiä koruja

 

Jokin aika sitten löysin netistä Terhin, joka tekee kristillisiä koruja ja rukousnauhoja yrityksessään www.korupajamariansydan.fi. Olen jo aiemmin maininnutkin että aluksi tilasin häneltä rukousnauhoja auttamaan minua keskittymään rukouksiin, mutta haluan tässä postauksessa kertoa hänen firmastaan laajemmin, sillä häneltä tosiaan saa myös kristillisaiheisia koruja moneen eri tarkoitukseen 😊. Häneltä löytyy kaikenlaista kaulakoruista avaimenperiin, rannerukousnauhoista kalenterikoruihin. Aivan ihana valikoima, ja Terhi tekee mielellään myös yhteistyötä asiakkaan kanssa, joten häneltä voi pyytää koruja esimerkiksi omilla väritoiveilla!

Rakastan koruja, ja pidän niitä päivittäin. Kaikkein mieluiten pidän uniikkeja pukukoruja, joita pystyy ostamaan edulliseen hintaan. Arvokoruina itselläni on vain vihki- ja kihlasormukset sekä kaularisti, muuten eivät arvometallit minua niin kovasti houkuta. Mutta pukukorut ovat ehdottomasti minun juttuni! Siksipä olinkin aivan onnessani, kun sattumalta törmäsin nettiä selatessani Terhin yritykseen!!

Marian Sydämen valikoimasta minulla on tähän mennessä kokemusta korvakoruista, kaulakoruista ja rannekoruista. Kestäviä eivätkä ärsytä ihoani laisinkaan! Koruina minulla on sekä kristillisillä symboleilla olevia koruja että tavallisia koruja, esim. sydänkorvakorut ja laukkukoru. Erityisesti tykkään pitää kristillisiä koruja joilla osoitan sanattomasti muille olevani kristitty ja uskovani Jumalaan. Tätä ominaisuutta pidän koruissani tärkeänä seikkana. Ai miksikö? 

Kun liikun ihmisten ilmoilla ja olen kaupassa, hammaslääkärin odotushuoneessa, kirjastossa tai vaikka bensa-asemalla, minun koruni viestittävät toisille minun olevan kristitty. Levitän sanattomasti muistutusta siitä, että Jumala on olemassa ja minä uskon Häneen. Minä näytän muille olevani uskova. Jos katson itse muita ihmisiä arjessa ympärilläni, en pysty esimerkiksi kaupassa ollessani näkemään, onko muita kristittyjä paikalla. En saa tärkeää kollektiivista mutta sanatonta tukea siitä että muita kristittyjä on olemassa muuallakin kuin vain seurakunnassa. Pidän tärkeänä myös sitä seikkaa, että näytän uskomattomille ihmisille tässä olevan uskova ihminen. Kenties joku rohkaistuu puhumaan kanssani koruni nähtyään. Ehkä joku haluaa kysellä jotain uskostani. Jos näin käy, vastaan enemmän kuin mielelläni 💖. Koskaan ei pidä aliarvioida sanatonta viestintää, me emme koskaan tiedä kuinka pitkälle se kantaa!

 

Terhistä on tullut tänä aikana minulle hyvä ystävä, todellinen Sielunsisar 💖. Hänen kanssaan on helppo suunnitella koruja, puhua niitä näitä, keskutella uskosta ja elämästä ja kaikesta maan ja taivaan välillä. Hän on kristitty jota kaikkien on helppo lähestyä, joten jos haluaisit itsellesi tietyn värisen tai näköisen korun, voit rohkeasti ottaa yhteyttä. Terhi vastaa aina, ja tekee kanssasi enemmän kuin mielellään yhteistyötä saadaakseen sinulle mieleisesi korun. Eikä huono porkkana ole sekään, että toimituskulut ovat aina 0€, koruilla on 3:n kuukauden tekotakuu ja ne tulevat postissa kauniiseen lahjapussiin pakattuna. Täydellistä!

Minulle on tärkeää oman symboliikkani lisäksi yksinkertaisesti myös se, että tuen ostopäätöksilläni kristillistä yritystä pärjäämään ja jakamaan omaa kristillistä sanomaansa ja tuotteitaan. Haluan tuoda nimenomaan tällaisia firmoja suuren yleisön tietoon, sillä kristilliset pikkupuodit ovat aina harmillisesti pimennossa hakukoneilta ja mainosboteilta. Haluan näin julkisesti kiittää Terhi sinua sinun panoksestasi kristillisessä maailmankuvassa, kiitän sinua koruntekemisen lahjastasi ja taiteellisesta silmästäsi. Olet ihana nainen, ja tärkeä minulle 💖! Paljon siunausta sinulle, ja kaikille sinun asiakkaillesi!

Jumala on olemassa

                                                        Pohtimisia

Minä tiedän, että Jumala on olemassa. Mutta mikä minulle kertoo sen? Tietysti Raamattu, Jumalan sana. Se sai minut haluamaan Jeesuksen elämääni. Mutta Raamatusta tuleva tieto on hengellistä. Minä tiedän henkisesti, että Jumala, Jeesus ja Pyhä Henki ovat, ja ovat aina olleet. Mutta kertooko mikään minulle fyysisesti, että Jumala on todellakin olemassa?

Kyllä. Pystyn nimeämään ehkä moniakin asioita, jotka fyysisellä olemassaolollaan kertovat minulle että Jumala on olemassa, mutta tänään haluan jakaa kanssasi niistä kaksi.

Perhosentoukka. Jos pullea toukka lyhyine, monine jalkoineen kuoriutuu aikanaan kotelostaan täysin toisennäköisenä, on helppo uskoa että Jumala on olemassa. Lyhyet, paksut jalat ovat muuttuneet langanohuiksi, pitkiksi koiviksi. Vartalo on lyhyempi ja paljon solakampi kuin aiemmin. Ja siivet! Maahan sidottu toukka on nyt kaunis ja herkkä olento joka voi lentää. Ulkonäkö muuttuu perhosella niin täysin, että kaiken takana näen todellakin varman Jumalan läsnäolon. Tuo perhosen täydellinen muodonmuutos ei ole sattumaa. Sattuma ei voisi suunnitella niin monimutkaista muutosta, mutta Jumala voi 💖!

Toinen fyysinen todiste minulle on luonto yleensä. Miten kylmän talven jälkeen kasvit saavat uuden alun ja kasvavat vihreinä ja vehmaina. Esimerkiksi puut. Pienestä silmusta kasvaa lehti, jonka pinnalla näen paljon pienenpieniä suonia. Ohuet ja monimutkaiset suonistot kuljettavat elintärkeää ravintoa lehdille, ja auttavat niitä tuottamaan happea sekä sitomaan hiilidioksidia. Ehkä kuulostaa oudolta että moinen on minulle todiste Jumalasta, mutta ajattelepa asiaa hetki! Tutki ensi kesänä pajun tai koivun lehteä, tai kodissasi olevan ruukkukasvin lehtiä. Kaikissa lehdissä kulkevat suonistot vähän eri tavalla. Yksikään lehti ei ole samanlainen! Ja kun itse katson kesäisin takapihan valtavaa koivua, ja ajattelen ettei yksikään sen lehti ole samanlainen, niin minä tiedän, että Jumala elää. Ja minä tiedän että Hän katsoo minuun ja kaikkiin maailman ihmisiin suurta rakkautta täynnä 💖! Hän on luonut kaikki tämän maailman ihmeelliset asiat meidän nautittavaksemme. Mikä suuri etuoikeus on olla Jumalan rakastettu 💖!! Siunausta elämääsi 💖!