Kiitollisuus

 

Viime aikojen uutisoinnit Venäjän toiminnasta ovat saaneet mielialan levottomaksi. Samalla kun puolisoni kanssa autan kerrostaloomme majoitettuja, sotaa paenneita ukrainalaisnaisia, on mieleen juurtunut pelko siitä, mitä jos itsekin joudumme jonain päivänä lähtemään pakoon? Kädessä matkalaukut täynnä vaatteita, lääkkeitä ja ruokaa, kainalossa rakkaat koirat. Minne mennä? 

Olen huomannut että mitä enemmän asiaa ajattelen, sitä pahemmin pelko saa sijaa. Yöt täyttyvät toinen toistaan pahemmista painajaisista jotka vaivaavat mieltä vielä päivälläkin. Ja se taas vaikuttaa seuraavan yön uniin. Tuntuu kuin eläisin pelon kierteessä josta en pääse enää irti.

Paitsi että pääsen. Oloni helpottui kummasti kun tajusin, että minulla on Jumala apuna. Että minun ei tarvitse kantaa pelkoani yksin. Samalla kun rukoilen Häneltä apua Ukrainalle, voin rukoilla apua myös itselleni ja läheisilleni. Pelko vain kasvoi niin suureksi, että unohdin etten ole yksin. Jumalan avulla voin taistella pelkoja vastaan vaikka ne tuntuisivatkin suurilta ja musertavilta.

Yksi toimiva konsti pelon karkottamiseen Jumalan avulla on kiitollisuus. Kun olo on pelokas ja kauhistunut, enkä tunne oloani ollenkaan kiitolliseksi, ryhdyn kiittämään. Aluksi kiitollisuus on lähinnä asioiden luettelua, mutta kun sitkeästi jatkan, hiipii aito kiitollisuus huomaamatta sisimpäänkin. Ja kun olo on kiitollinen, se ajaa pelkoni pois. Pystyn sanomaan vankasti ääneen: "Jumalani, minulla on Sinut. Sinä riität. Sinä olet ainoa, joka merkitset tässä elämässä." Kun pelko poistuu, olo kevenee. Verenpaine laskee ja mieli rauhoittuu. Saan unta helpommin, eivätkä painajaisetkaan kiusaa.

Koska paholainen on aivan yhtä todellinen kuin Jumalakin, niin tiedän, että se yrittää kyllä parhaansa saadakseen minut pysymään peloissani. Peloissani, huolien uuvuttamana ja poissa Jumalan läheltä. Paholainen on aina mielissään saadessaan ihmisen murtumaan ja unohtamaan että hänellä on apunaan Mahtava ja Voimallinen Jumala. Jumala joka ei hylkää, ei jätä, ei unohda. Jumala jolla on aina aikaa meille. Kiitos Pyhä, rakas Isä!

Jos sinun päiväsi on raskas, huolien synkentämä ja valo tuntuu olevan mustan pilven takana, kokeile kiitollisuutta. Kiitä ihan pienistäkin arkipäivän asioista. Puhtaasta vedestä, hammaslääkäristä, keväästä ja valosta. Kevään ensimmäisestä kärpäsestä. Likaisista ikkunoista, sillä se tarkoittaa sitä, että sinulla on koti. Monilla ei ole. Kiitä lapsista ja ystävistä, tuolista johon juuri potkaisit varpaasi. Kiitä Hänestä, ja Hänen lahjoistaan. Kiitä elämästäsi! Valoisaa ja siunattua viikonloppua sinulle, ystäväni 💖!